IMG_20200920_152345.jpg

Doug Aitkenin videoinstallaatio Song 1 kierrättää Kiasman näyttelyssä 1930-luvun iskelmää I only have eyes for you uusina tulkintoina tämän päivän Amerikassa. Sävelen merkitykset muuttuvat ympäristön ja esiintyjien mukaan. Kokonaisuutta yhdistävä piirre on tuttuuden luoma nostalgia. Kuten jo päättynyt Ateneumin Inspiraatio -näyttely osoitti klassikoiden vaikutusta nykytaiteeseen, sovittaa Aitkenin teos historiallista nostalgiaa tähän päivään. Kumpikin näyttely houkuttaa kulttuurin kuluttajaa omiin uustulkintoihin. Minkälainen on oman elämäni nostalgiapotpuri päivitettynä tämän päivän arvoihin ja tyyleihin?

 

Musiikin puolella klassikoista tehtaillaan loputtomasti uusia  sovituksia, mutta alkuperäisillekin nuotinnoksille riittää kysyntää. Klassisten sävellysten esityskäytännöt ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Kun varhaisia teoksia tulkittiin vielä 1900-luvun alkupuoliskolla myöhäisromantiikan ihanteiden mukaan, on uudemmissa esityksissä siirrytty autenttisuuspyrkimysten kautta vapaaseen tyylikirjoon. Historian monet kerrostumat suodattuvat entistä värikkäämmän nykypäivän kautta. Vertailua voi tehdä vaikkapa Mozartin Haffner -sinfoniasta kuuntelemalla Arturo Toscaninin ja New Yorkin Filharmonikkojen tulkintaa vuodelta 1936, John Eliot Gardinerin ja Englannin Barokkisolistien esitystä vuodelta 1989 ja Christian Bendan johtamaa Prahan Sinfoniaorkesteria vuodelta 2019. Kaikki löytyvät esim. Spotifysta.

Mihail Bulgakovin klassikkoromaani Saatana saapuu Moskovaan kuvaa villin, paikoin hauskankin satiirin keinoin 1930-luvun Moskovaa. Kirja julkaistiin kokonaisuudessaan vasta lähes 30 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen 60-luvun lopulla, muttei vieläkään ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Tässä tapauksessa nostalgia on väärä termi kuvaamaan terävää tekstiä, jonka vahvan vertauskuvallisuuden voi helposti sijoittaa nykypäivän maailmaan. Lukemalla tämän rinnalla aiheeseen liittyviä tietokirjoja alkaa kylmäävä kokonaisuus hahmottua elävällä tavalla. Itsekkyyden, sorron ja terrorin teemat toistuvat ajasta ja paikasta toiseen, ja noudattavat paljossa samoja kaavoja. Tosi tarina kylmän sodan Neuvostoliitosta, Ben McIntyren Vakooja ja petturi etenee kuin jännitysromaani. Benjamin Carter Hettin Demokratian kuolema avaa turhankin yksityiskohtaisesti natsien valtaannousun taustoja. Philip Ruckerin Minä yksin - Donald Trump ja Valkoisen talon hullut päivät pakottaa nauramaan absurdille kaaokselle.

Jeff Goldblumin lähestymistapa ja aiheet ympäröivästä maailmasta ovat huomattavasti kevyempiä Disney+ -videopalvelun uudessa dokumenttisarjassa Maailma Jeff Goldblumin silmin. Arkiset aiheet kuten lenkkarit, jäätelö, tatuoinnit ja denim käsitellään erittäin viihdyttävästi ja silti riittävästi historiallisia faktoja annostellen. Käsiteltävien aiheiden kiehtovuutta on vaikea vastustaa, mutta eettisten ja ekologisten kysymysten sivuuttaminen kokonaan on arveluttavaa kulutustuotteita nostalgisoivassa ohjelmassa.

Kun Jeffin naama alkaa kyllästyttää, kannattaa korona-aikanakin siirtyä virkistävään ulkoilmaan. Tullisaaren puiston tunnettu historia Helsingissä ulottuu 1500-luvulle asti. Varsinaiseen kukoistukseen puiston nosti kuitenkin 1800-luvulla kauppaneuvos ja konsuli Henrik Borgström, joka oli mukana perustamassa myös Kaivopuistoa. Borgström suunnitteli asuttamaansa aluetta itse englantilaisen maisematyylin mukaiseksi ja puistosta tuli tuon ajan sivistyneistön suosittu vierailukohde. Vieraina nähtiin mm. Topelius, Runeberg ja Snellman. Borgström rakennutti alueelle myös kolme huvilaa lapsilleen. Tunnetuin näistä on myöhemmän omistajan, oopperalaulaja Aino Acktén mukaan nimetty huvila. Monien vaiheiden jälkeen puisto kuuluu edelleen Helsingin helmiin, jossa voi aistia menneen maailman tunnelmaa. 

Taiteen perusluonteeseen kuuluu mahdollisuus yksilöllisiin tulkintoihin. Kestävä taide sukeltaa ajasta ja paikasta vapaana sanojen taakse tunteisiin ja jokaisen omaan kokemuspiiriin. Tulkinnanmahdollisuuksia oli paljon, mutta henkilökohtainen kokemukseni Doug Aitkenin Song 1: stä oli ensisijaisesti rakkauden tunne vaimoa kohtaan.